Miksi?

Miksi bloggaisin? Siksi koska voin. Ajatukset pois päästä tekstiksi? Ehkä tämä toimii itselle terapiana ja uteliaat saa sitten vakoilla? Ei oo hajuakaan, kuinka usein jaksan tänne ajatuksia raapustaa, mut kaikkea pitää kokeilla, paitsi ananasta pizzassa tai suolakurkkuja hampurilaisessa.

Blogin sisältö tulee pyörimään allekirjoittaneen pään sisällä vellovista ajatuksista, joka tarkoittaa sekamuotoisen ahdistunutta tekstiä, josta kuitenkin löydetään se valoisa puoli. Pilke silmäkulmassa tekstissä, niin kuin pään sisälläkin. Ei tätä paskaa muuten jaksaisi, tai jaksais, mut se ois vaikeampi tie kuljettavaksi.