Kipu
Hei vaan hei.
Päivälleen kolme kuukautta viime tekstistä.
Tässä seuraavat itkut:
2010- vuodesta lähtien kun on tätä epämääräistä oirehdintaa ollut - niin aina todella isossa roolissa on ollut krooninen kipu. Kipu joka tuntuu päässä, niskassa, hartioissa ja jaloissa eli käytännössä joka puolella kroppaa. Moni lääkäri on pyytänyt kuvailemaan minkälaisesta kivusta on kyse? Hankala kysymys. Polttava/kuumottava on varmaan paras kuvaus. Kuin olisi tehnyt jonkun helvetillisen urheilusuorituksen, mut tää kipu ei ole sitä ns. hyvää kipua, joka sporttaamisesta usein tulee. Mä luulen, et mulla jollain tavalla korostuu nää kivut, mitä käytännössä kaikilla on jossain päin kehoa aina vähän väliä.
Arkisesti kipu haittaa keskittymistä kun käytännössä koko ajan mietit vaan sitä särkyä. Johonkin kolottaa niin se vie ison osan huomiosta. Reumat ym. kaikki on tutkittu, mutta luultavammin kyse ei ole niistä. Oma teoria on, että ahdistus aiheuttaa kropassa sellaisen stressitilan, että lihakset menevät niin jumiin ja koko kroppa on todella jäykkä. Kipu on päivittäin lamauttavaa, joka saa myös mielen aika sekasin. Ahdistus ja raskaat ajatukset korostuvat. Raskaalla ajatuksella tarkoitan jotain "perusongelmaa" joka tuntuu ajatuksena ihan mahdottomalta.
Häiritsevintä edelleen tässä koko ahdistuksen ja kivun oravanpyörässä on oma epäsosiaalisuus.
Tää sairaus muuttaa ekstrovertin introvertiksi. Ihan kun olisin joku toinen henkilö. Omat energiat menee näistä ongelmista kärsiessä, eikä ihmisten näkeminen kiinnosta edes. Myös iloisuus on kateissa kun ei huonovointisena vaan paljoa naureskella. Parhaimmillaan nautin pienistäkin asioista, mut nyt ylipäätänsä nauttiminen on vähissä.
Tilanne ei kuitenkaan ole niin toivoton kun ylläolevasta tekstistä näköjään tuli. :D
Ihan työkykysiä tässä ollaan oltu ja välillä tällä planeetalla pyöriminen on ihan siedettävää.
Seuraava steppi on lekurin kanssa pohtia mitä seuraavaks?
Ite ajattelin neurologille menoa ja ms-taudin mahdollisuuden tutkimista. Se on kylläkin pois suljettu jo reilu 5- vuotta sitten, mutta joka tapauksessa neurologilla voisi olla asiaan liittyen jotain ajatuksia.
- Antti
Päivälleen kolme kuukautta viime tekstistä.
Tässä seuraavat itkut:
2010- vuodesta lähtien kun on tätä epämääräistä oirehdintaa ollut - niin aina todella isossa roolissa on ollut krooninen kipu. Kipu joka tuntuu päässä, niskassa, hartioissa ja jaloissa eli käytännössä joka puolella kroppaa. Moni lääkäri on pyytänyt kuvailemaan minkälaisesta kivusta on kyse? Hankala kysymys. Polttava/kuumottava on varmaan paras kuvaus. Kuin olisi tehnyt jonkun helvetillisen urheilusuorituksen, mut tää kipu ei ole sitä ns. hyvää kipua, joka sporttaamisesta usein tulee. Mä luulen, et mulla jollain tavalla korostuu nää kivut, mitä käytännössä kaikilla on jossain päin kehoa aina vähän väliä.
Arkisesti kipu haittaa keskittymistä kun käytännössä koko ajan mietit vaan sitä särkyä. Johonkin kolottaa niin se vie ison osan huomiosta. Reumat ym. kaikki on tutkittu, mutta luultavammin kyse ei ole niistä. Oma teoria on, että ahdistus aiheuttaa kropassa sellaisen stressitilan, että lihakset menevät niin jumiin ja koko kroppa on todella jäykkä. Kipu on päivittäin lamauttavaa, joka saa myös mielen aika sekasin. Ahdistus ja raskaat ajatukset korostuvat. Raskaalla ajatuksella tarkoitan jotain "perusongelmaa" joka tuntuu ajatuksena ihan mahdottomalta.
Häiritsevintä edelleen tässä koko ahdistuksen ja kivun oravanpyörässä on oma epäsosiaalisuus.
Tää sairaus muuttaa ekstrovertin introvertiksi. Ihan kun olisin joku toinen henkilö. Omat energiat menee näistä ongelmista kärsiessä, eikä ihmisten näkeminen kiinnosta edes. Myös iloisuus on kateissa kun ei huonovointisena vaan paljoa naureskella. Parhaimmillaan nautin pienistäkin asioista, mut nyt ylipäätänsä nauttiminen on vähissä.
Tilanne ei kuitenkaan ole niin toivoton kun ylläolevasta tekstistä näköjään tuli. :D
Ihan työkykysiä tässä ollaan oltu ja välillä tällä planeetalla pyöriminen on ihan siedettävää.
Seuraava steppi on lekurin kanssa pohtia mitä seuraavaks?
Ite ajattelin neurologille menoa ja ms-taudin mahdollisuuden tutkimista. Se on kylläkin pois suljettu jo reilu 5- vuotta sitten, mutta joka tapauksessa neurologilla voisi olla asiaan liittyen jotain ajatuksia.
- Antti
Kommentit
Lähetä kommentti